Epäsymmetriaa

Viime viikonloppuna oli kevään hopeakorukurssin jälkimmäinen viikonloppu ja yövuorojen vuoksi jaksoin mennä vain sunnuntaina pariksi kolmeksi viimeiseksi tunniksi. Mulla oli pari projektia kesken ja sillä välin kun yksi tekele ui happopurkissa piti keksiä odotteluajaksi jotain tekemistä. Väliaikaprojektejakaan ei oikein ollu kesken, joten kaivelin mukana olleesta laatikostani muutaman valmiiksi juotetun ja taotun lenkin ja aloin yhdistellä niitä rannekoruksi. Lenkit loppui tietenkin kesken, mutta laatikon pohjalta sattui löytymään muutama sopivankokoinen lasihelmi, joista sai puuttuvat sentit koruun.

Mä tykkään symmetriasta, mutta tää epäsymmetrinen koru on kyllä ihan hauska. :D

Pitkä tie visiosta valmiiksi koruksi

Visioita ja ideoita koruista tulee ja menee. Osa jää mieleen pysyvästi ja oikein vaatimalla vaatii tulla toteutetuksi. Aina se ei vain ole niin helppoa. Mä sain joskus reilu vuosi sitten selkeän idean korusta, jossa olisi iso musta kividonitsi keskipisteenä. Yksityiskohdat oli valmiiksi mietittyjä, mutta enpä arvannut, että sen kiven etsiminen olisi noinkin työlästä. Koru jäi hautumaan mielen sopukoihin ja aina nettikaupoissa seikkaillessani etsin myös sitä juuri oikeanlaista kiveä. Etsittiinpä sitä jopa Lontoon reissulla helmikaupoista.

Sopivaa kiveä ei vain meinannut löytyä. Kunnes sitten ihan vahingossa löysin eräästä monesti käyttämästäni kotimaisesta nettikaupasta juuri sellaisen kiven jota olin etsinyt. Vuosi siihen varmaankin lopulta meni, ennen kuin koru oli idean saatuani valmiina kädessä. Ja siitä tuli juuri sellainen kuin olin ajatellutkin! :)  (aika harvinaista muuten mulle, kun yleensä joudun jossain vaiheessa muokkaamaan korua kun se suunnitelma ei käytännössä toimi niinkuin olin ajatellut)

Patinoitua piinaa, nahkaa ja iso musta onyx (joka hämäävästä kuvasta huolimatta on kyllä ihan pyöreä :D )

Mitä opimme tästä? Ei pidä hylätä hyvää ideaa vain materiaalipulan vuoksi! Kyllä se aina joskus valmistuu!

Sormuskokeiluja

Viikonlopun hopeakurssilla oli pakko eräänä väliprojektina käyttää hyödyksi open välineitä ja kokeilla paria sormusmallia. 0,8 mm hopealangasta kieputeltuja sormuksia ja lasihelmiä. Oikealla patinoitu pala kuningasketjua.

Yllättävän vaikeaa saada lanka muotoutumaan juuri niin kuin itse haluaa. Ja saada sormuksista juuri halutun kokoiset. Oikeanpuoleisesta tuli arviointivirheen vuoksi pikkurillisormus :D

Seuraavat harjoituskappaleet täytyy kyllä tehdä halvemmalla materiaalilla. Ei sitten niin harmita, jos ja kun ei aina onnistukkaan :D Ei vain sattunut olemaan yhtään hopeoitua kuparilankaa kurssilla mukana.

Tuo vasemmanpuoleinen raidallinen on jostain syystä kaikessa yksinkertaisuudessaan tämänhetkinen suosikki <3 

Lisää harjoituksia

Edellisestä korusta innostuneena piti juottaa vähän lisää lenkkejä, jotta sai tehtyä näille korviksille kaverin.

Näissä harjoittelukorviksissa oli materiaalina hopeakoukkujen lisäksi hopeoitu kuparilanka sekä hopeafoliohelmiä ja Swarovskin kristallia.


Ja tämmöinen ihanan pitkä kaulakoru syntyi niistä juotetuista hopealenkeistä, hopeafoliohelmistä ja suuresta hopeafoliosydämestä.

 

Juotosharjoituksia

Sain tuossa syksyllä vihdoin omat juotosvälineet ja toki niillä on pitänyt harjoitella mm. korupiikkien tekemistä ja lenkkien juottamista. Juotetuista lenkeistä olen vääntänyt ovaaleja ja ensimmäiset lenkit päätyivät tähän koruun.

Korussa lisäksi savukvartsia, ametistia sekä iso akaattiriipus.

Joululahjoja

Joulunaika on hyvää aikaa koruilla ja muistaa läheisiä kauniilla ja uniikeilla lahjoilla. Kaverit ja äiti ovat saaneet viimevuosina tämmöisiä koruja.

Hopeaa ja lasihelmiä. Patinoidut kukat 1mm langasta 3,5mm lenkeillä.


Papuketju puolipyöreästä langasta ja hopeasavesta tehty riipus.


Hopeaa, lasihelmiä ja fluoriittia.


Hopeoituja korunosia, lasihelmiä ja peridioottia pujoteltuna koruvaijeriin.


Ketunhäntäketju 1,2mm langasta. Paksuutta tällä ihanuudella on n. 1 cm. Veli sai patinoidun version joululahjaksi. Tuosta tuli sen verran nätti, että piti tehdä itselle vähän sirompi versio.

Ensimmäinen postaus

Jotain minusta. Täällä koruilee 29-vee pohojalaanen, joka on aina ollut hulluna kaikkeen kiiltävään. :D Korujen teon aloitin muistaakseni yläasteella ihan simppeleillä helmitöillä. Tuolloin ei ollut juurikaan saatavana valmiita ohjeita, kuten nykyään, joten kutakuinkin kaikki mallit tuli keksittyä omasta päästä.

Liki kymmenen vuotta sitten kävin Vaasassa asuessani kansalaisopiston hopeatyökurssin ja sieltä lähti kiinnostus hopeaa kohtaan. Muutin muutama vuosi sitten Seinäjoelle ja täällä pääsin ensimmäistä kertaa myös hopealankakurssille ja siitä se innostus lopullisesti lähti liikkeelle. Nyt on hankinnassa kunnon välineet, jotta voin jatkossa harrastaa kunnolla myös kotona. Ilokseni olen päässyt myös tutustumaan uudelleen hopealevyn työstöön en varmasti aio lopettaa tähän!

Mä olen ajoittain vähän laiska koruilija, mutta kun innostun syntyy ihanuuksia lähes liukuhihnalta. Lisäksi mulla on aina monta eri projektia työn alla samaan aikaan. Osa jää kesken, osa valmistuu ja osasta tulee jotain ihan muuta kuin alunperin piti. Osa tekeleistä myös kokee ajan mittaan jopa useita muodonmuutoksia. 

Ehkä tämä bloggailu innostaa koruilemaan entistä enemmän. Tai ainakin laittamaan valmiita töitä nopeammin esille. (nyt kun muistin minne tämän korublogini joskus perustin *vihel* )